3

Onko painetulle kirjalle enää tarvetta lukio-opiskelussa?

19.02.2021 / Teemu Lehtonen

Selvitimme lukiolaisten toiveita, ja enemmistö heistä haluaisi käyttää digitaalisia materiaaleja ja painettuja kirjoja rinnakkain.

Digitaalisten materiaalien käyttö on kasvanut nopeasti lukio-opiskelussa usean vuoden ajan. Kehitystä on kiihdyttänyt etenkin digitaalinen ylioppilaskoe. Nyt kun se on arkea kaikissa oppiaineissa, kurssikokeetkin ovat jo pitkälti digitaalisia. On loogista harjoitella digitaalisiin ylioppilaskokeisiin koko opintojen ajan.

Myös meillä Sanoma Prolla oppimateriaalit ovat kehittyneet viime vuosina paljon. Kampuksen uudet digikirjat eivät näytä enää painetuilta kirjoilta, vaan ovat täysiverisiä digipalveluita, joiden ytimen muodostavat teoria ja tekstit sekä digitaaliset tehtävät. Aineistotehtävien maailma on rikas muun muassa videoiden ja Helsingin Sanomien artikkelien myötä.

Tekemämme kyselyt paljastavat, että opiskelijat pitävät digitaalisista itsetarkistuvista tehtävistä todella paljon, koska palautteen saa heti. Oman oppimisen näkeminen ja näkyväksi tekeminen on osoittautunut todella tärkeäksi motivoivaksi elementiksi. Tehtävistä syntyvä data on opettajan ja opiskelijan käytettävissä. Opiskelijat haluavat oppia, ja meidän tavoitteemme on tarjota siihen parhaat mahdolliset sisällöt ja välineet.

Sanoma Pron lukion uuteen opetussuunnitelmaan tuottamissa oppimateriaaleissa on kaikissa kuitenkin painettu kirja. Miksi näin on vielä vuonna 2021? Yksinkertainen syy on oppimisen varmistaminen.

Painetun kirjan rooli on mietitty uudelleen

Taloustutkimus teki viime syksynä pyynnöstämme tutkimuksen lukiolaisten oppimateriaalitoiveista. Lukiolaisista selkeä enemmistö, 62 prosenttia, haluaisi käyttää rinnakkain digitaalisia ja painettuja materiaaleja. Lukiolaisten mukaan perinteisistä painetuista kirjoista on helpompi hahmottaa kokonaisuuksia, valmistautua kokeisiin ja sisäistää uutta asiaa. Kaikissa kouluissa on myös opiskelijoita, jotka tarvitsevat syystä tai toisesta painetun kirjan oppimisen tueksi tai jopa vaihtoehdoksi digitaaliselle materiaalille.

Saatujen asiakaspalautteiden ja tutkimusten perusteella olemme miettineet painetun kirjan roolia uudesta näkökulmasta. Osassa sarjoista painettu kirja on tarkoitettu käytettäväksi siihen, missä se parhaiten toimii: syventymiseen, kokonaisuuksien hahmottamiseen ja oppimisen tukemiseen digitaalisia harjoituksia tehdessä.

Videoilla, Abitti-editorilla, erilaisilla digitaalisilla välineillä ja tiedostoilla on keskeinen rooli esimerkiksi matematiikan, fysiikan ja kemian opiskelussa. Pelkän kirjan, kynän ja paperin varassa ei näitä oppiaineita voi täysipainoisesti enää opiskella. Vaihtoehdot ovat pelkkä digi tai digin ja painetun kirjan rinnakkaiskäyttö.

Sama ratkaisu on myös kielissä Elements-, Effekt- ja Escalier-sarjoissa sekä historian Areena- ja yhteiskuntaopin Uutishuone-sarjassa. Näiden sarjojen kirjat on hinnoiteltu edullisiksi koulujen – tai opiskelijoiden itse – hankittaviksi.

Sanoma Prolla on myös monia sarjoja, joissa koulu ja opettaja voivat valita, käyttävätkö painettua vai digitaalista materiaalia. Esimerkiksi äidinkielen ja kirjallisuuden Loisto-sarjassa moduulikohtaiset tehtävät voi valita printtinä tai diginä. Äidinkielen tehtäviin liittyy tyypillisesti aineistotekstejä, joiden ymmärtämistä voi helpottaa, jos ne voi lukea printtikirjasta.

Päätös digin ja painetun kirjan välillä jää koululle ja opettajalle. Painettujen kirjojen yhteydessä voi käyttää maksutonta Arttu-sovellusta, jolla opiskelija voi avata esimerkiksi ääni- ja videomateriaalia.

Taulukosta näkyy painetun kirjan rooli Sanoma Pron lukion uuden opetussuunnitelman mukaisissa sarjoissa.

Kolme tapaa digin ja painettujen kirjojen yhteiskäyttöön

Oppivelvollisuuden laajeneminen toiselle asteelle tuo lukioille tehtävän hankkia opiskelijoille oppimateriaalit. Olemme luoneet mallin, jolla koulut voivat ratkaista digitaalisten ja painettujen kirjojen valinnan ja yhteiskäytön helpolla tavalla. Koululla on kolme erilaista mahdollisuutta turvata painetun materiaalin käyttö digin rinnalla:

  1. Koulu hankkii edullisella yhdistelmäpaketilla opiskelijoille vuoden digilisenssit ja ensimmäisen vuoden kirjat. Tämä on ratkaisu, joka miellyttää opiskelijoita ja varmistaa erilaisten oppijoiden tasavertaiset mahdollisuudet.
  2. Koulu hankkii esimerkiksi puolelle opiskelijamäärästä yhdistelmäpaketin ja toiselle puoliskolle pelkät digilisenssit. Näin kaikilla on digimateriaalit, ja koulu voi kierrättää painettuja kirjoja lukuvuoden aikana, kun opiskelijat esimerkiksi kertaavat kurssikokeisiin ja myöhemmin ylioppilaskokeisiin.
  3. Koulu hankkii pelkästään digilisenssit opiskelijoille. Opiskelijat voivat itse halutessaan hankkia painetut kirjat esimerkiksi Sanoma Pron verkkokaupasta, jos kokevat tarvitsevansa.

Uusi myyntimallimme on saanut hyvää ja erittäin rohkaisevaa palautetta opettajilta ja rehtoreilta, kiitos siitä! Sen on ensinnäkin koettu helpottavan budjetointia ja lisenssien jakamista kouluilla. Toisekseen malli tarjoaa pedagogisesti uusia mahdollisuuksia opettajille ja opiskelijoille, koska digilisenssi kattaa kaikkien moduulien sisällöt ja opettajan materiaalit. Kolmanneksi malli mahdollistaa painettujen kirjojen käytön digin rinnalla, jotta koulu voi varmistaa kaikkien opiskelijoiden menestymisen parhaalla omalla tasollaan.

Sanoma Pron asiakaspalvelu ja myyntitiimi kertovat tarvittaessa mielellään näistä ratkaisuista. Ota yhteyttä, jos haluat lisätietoa sarjoistamme tai myyntimallistamme.


Teemu Lehtonen

Työskentelen Sanoma Prolla lukion ja ammatillisen koulutuksen liiketoimintajohtajana. Käsittelen blogikirjoituksissani toisen asteen koulutuksen muutoksia ja pohdin, miten opiskelijat löytäisivät palon elinikäiseen oppimiseen.

JUTUN KIRJOITTI

Teemu Lehtonen

Työskentelen Sanoma Prolla lukion ja ammatillisen koulutuksen liiketoimintajohtajana. Käsittelen blogikirjoituksissani toisen asteen koulutuksen muutoksia ja pohdin, miten opiskelijat löytäisivät palon elinikäiseen oppimiseen.
Kaikki blogikirjoitukset