3

Asiakasymmärrys on onnistuneen oppimateriaalin perusedellytys

23.01.2023 / Santtu Toivonen

Opettajien ja oppijoiden kokonaisvaltainen ymmärtäminen on olennaista onnistuneiden oppimateriaalien tuottamisessa. Määrälliset ja laadulliset tutkimukset sekä sähköisten materiaalien käyttödata tarjoavat tärkeää tietoa, jotta materiaaleista saadaan tehtyä mahdollisimman hyvin kouluarjen tarpeita vastaavia.

Datasta uutena öljynä on puhuttu vuosikausia. Välillä keskustelu läikähtelee hypetyksen puolelle, mutta viestissä on vinha perä. Datan kerääminen, tulkitseminen ja hyödyntäminen auttavat tekemään valveutuneita liiketoimintapäätöksiä, eikä tarvitse navigoida sumussa ja mutun pohjalta.

Koska internet on lävistänyt käytännössä kaikki toimialat, dataa voi hyödyntää jokainen yritys. Dataa kertyy vaikkapa myyntiin, markkinointiin, asiakaspalautteisiin, tuotantoon ja logistiikkaan liittyen. Nämä kaikki osa-alueet pätevät luonnollisesti myös oppimateriaalikustantamiseen.

Sanoma Prolla keskeisinä lähteinä toimivat lisäksi erityisesti opettajille teetettävät tutkimukset sekä sähköisten palvelujen ja digimateriaalien käytöstä kertyvä data.

Tutkimukset kertovat opettajien arjesta, tarpeista ja toiveista

Lähetämme vuosittain kymmeniä kyselytutkimuksia suomalaisille opettajille. Haluamme esimerkiksi kuulla uusien oppimateriaalisarjojemme vastaanotosta sekä tiedustella kokemuksia ja toiveita digipalveluiden käyttöön liittyen. Toisinaan tulee vastaan myös yllättäviä tutkimustarpeita, kuten koronan aiheuttaman etätyön perkaamista.

Määrällisillä kyselytutkimuksilla saamme hyödyllistä tietoa opettajakunnan yleisistä näkemyksistä ja kouluarjesta. Tämä tieto auttaa meitä suunnittelemaan ja toteuttamaan entistäkin parempia tuotteita, sellaisia, jotka oikeasti auttavat opettajia heidän päivittäisessä työssään.

Määrälliset tutkimukset paitsi antavat vastauksia, myös herättävät toisinaan uusia kysymyksiä. Jos tuloksissa on jotain yllättävää ennakko-oletuksiimme nähden, lähdemme etsimään vastauksia laadullisen tutkimuksen menetelmin. Haastattelemme opettajia, vierailemme luokkahuoneissa ja järjestämme ryhmäkeskusteluja. Laadullinen tutkimus päästää meidät pintaa syvemmälle ja tarjoaa selityksiä ilmiöille. Toisinaan teemme laadullista tutkimusta ennen määrällistä kyselyä, jotta pystymme keskittymään kyselyssä olennaiseen ja esimerkiksi käyttämään opettajille tuttuja termejä.

Käyttödata tarjoaa neutraalin kuvan

Kaikki tutkimus, on se sitten määrällistä tai laadullista, perustuu aina ihmisten väliseen vuorovaikutukseen ja näkemyksiin. Eri ihmiset tulkitsevat kysymysten vastausvaihtoehtoja omista lähtökohdistaan käsin, ja toisaalta luokassa vieraileva tutkija tulkitsee opetusryhmän toimintaa oman aiemman kokemuksensa pohjalta ja värittämänä.

Käyttödata sen sijaan paljastaa tulkinnoista vapaan kuvan todellisuudesta. Kun sähköistä oppimateriaalia käytetään, siitä jää erilaisia jälkiä, joiden perusteella pystymme muodostamaan näkemystä materiaalin käyttötavoista. Tietyt sisällöt ja toiminnallisuudet paljastuvat suositummiksi kuin toiset. Materiaalien käyttö vaihtelee eri kellonaikoina, viikonpäivinä ja kuukausina.

Kokonaisuus muodostuu eri menetelmiä hyödyntämällä

Parhaimman ymmärryksen opettamisesta ja oppimisesta saa, kun soveltaa kulloinkin parasta tutkimusmenetelmää ja tietolähdettä. Eri kysymyksiin saa vastauksen eri tavoilla, ja yhdistelemällä tätä tietoa alkaa hahmottua hyvä kokonaiskuva suomalaisesta koulusta sen eri asteilla ja oppiaineissa.

Yksityisyyden kunnioittaminen on datan keräämisessä ja hyödyntämisessä ensiarvoisen tärkeää. Kaikki keräämämme käyttödata anonymisoidaan, eikä henkilötietoja yhdistetä kyselyvastauksiin. Laadullisen tutkimuksen raakamateriaalit, esimerkiksi haastattelutallenteet, tuhotaan sen jälkeen, kun ne on analysoitu ja raportoitu.


Santtu Toivonen

Vastaan Sanoma Prolla asiakasymmärryksen kehittämisestä. Pohdin blogiteksteissäni ajankohtaisia oppimisteknologian ja opetusalan ilmiöitä sekä sitä, miten ne vaikuttavat oppimateriaalien tulevaisuuteen.