AC29B026-FD6A-44D5-9BB5-863AE20D58EF47704CAF-15B4-43C1-97C4-4FFDD071266565419416-D162-4031-A7D8-97AE374BD211bingel-bwbingel-colorA57771A7-1F09-4686-AC84-22387B42A144F54B3EB7-33DF-4F70-8937-2439050B45DA4374A9A4-D17A-4391-8198-15D7F30B4A58B46E2A66-604E-4D4C-B810-96A063E38CAC27C026A2-8F63-48EC-9F6F-0CCA8F5EE25C70CA8E4C-75BD-4A9C-90DD-E23CAE7196732686AE34-3627-4A15-8E36-B68C61D98F908727D67E-85CE-4838-86C9-B128315BAE19B4B60ACA-FEED-4F31-A67B-B455F52072AD882E75D3-6FA6-4682-B263-DD145E4B90E4D174FDF2-8E53-4A81-9C54-6FAD19BE5CDE73103793-14B2-4A04-BE7E-115C6A5164D09036873E-C169-4E77-831F-66D6600F6DB24DE14A8F-8936-4FA8-B5B6-0FCDB94BE354icon-info-m4CADF515-2FE9-4D16-81AC-7C11870C5125icon-l-okicon-l-placeholderF36755E4-0FB3-4481-B2AA-2D399F6C02B9icon-m-abcicon-m-addressbookicon-m-app-addicon-m-app-editicon-m-badge-okicon-m-badge-staricon-m-badge-star_1icon-m-bagicon-m-bookicon-m-book-abcicon-m-book-addicon-m-book-cdicon-m-book-detailicon-m-book-editicon-m-book-okicon-m-book-openicon-m-book-open1icon-m-book-staricon-m-book2icon-m-calculusicon-m-calendaricon-m-certificate1icon-m-certificate2icon-m-chaticon-m-checklisticon-m-chevron-lefticon-m-chevron-righticon-m-commenticon-m-compassicon-m-compass2icon-m-compass3icon-m-computericon-m-contact-locationicon-m-deviceicon-m-discussionicon-m-discussionicon-m-e-bookicon-m-earphonesicon-m-environmenticon-m-forwardicon-m-gameicon-m-global-readingicon-m-globeicon-m-hsicon-m-hubicon-m-keysicon-m-lighticon-m-likeicon-m-locationicon-m-lockicon-m-mapicon-m-mobileicon-m-musicicon-m-music1icon-m-newsicon-m-notebookicon-m-notebook-addicon-m-pathicon-m-pen-notebookicon-m-pencilicon-m-pensicon-m-presentationicon-m-presentation2icon-m-printicon-m-pulseicon-m-questionicon-m-secureicon-m-shippingicon-m-shoppingbagicon-m-smileicon-m-toolsicon-m-touchicon-m-touch-padicon-m-valuesicon-m-videosicon-m-ylioppilasCD4924EC-5939-4893-9B30-4FE8032D8BAA2D69EFBF-EE66-459B-A671-374C0312F9592BB25427-25C0-4075-BD1E-6119B9E8AB1492997E17-AA90-4F84-96FC-2C5CE5B412A0A68F3D0C-9BD8-449C-8E90-6B02E7401B88icon-s-add-filledicon-s-attentionicon-s-carticon-s-chevron-lefticon-s-chevron-righticon-s-closeicon-s-commenticon-s-equals-filledicon-s-infoicon-s-keyicon-s-locationicon-s-okicon-s-ok-checkboxicon-s-ok-filledicon-s-questionicon-s-question-filledicon-s-zoomicon-s-zoom-out364AE760-9757-4E3D-9CCB-7AD08154DAB6364AE760-9757-4E3D-9CCB-7AD08154DAB63DA39253-A68D-40DD-867F-7241001F783A451170CC-B0CC-462B-AD3C-256860DEC8CC3Shopping BagShopping Bag expanded54F3246A-0C61-4524-A032-5FBC8C53CCDDD0996743-8F0B-4A0E-8F34-6A2B9A7DFC442AF8E4B3-0A73-4B10-9A59-BDD0C01BF6D399565D1E-B1AA-4646-91A6-B936042A6D79icon-xs-attentionicon-xs-cart-gotoicon-xs-cart-goto-oppijailoicon-xs-chevron-downicon-xs-chevron-down-thickicon-xs-chevron-lefticon-xs-chevron-righticon-xs-closeicon-xs-close-thickicon-xs-close-thinicon-xs-infoicon-xs-info-filledicon-xs-keyicon-xs-loginicon-xs-menuicon-xs-minusicon-xs-okicon-xs-openicon-xs-playicon-xs-questionicon-xs-searchicon-xs-star2147FD8F-EC55-4A57-B42A-8C10FE1165BD

Miten arviointi on muuttunut peruskoulussa?

26.11.2019 / Kati Pärkkä

Ekaluokkalainen lapseni kysyi eräänä iltana minulta: ”Arvaa äiti, minkä numeron sain matikan kokeesta?” Pohdin hetken ja vastasin: ”Yhdeksän ja puoli.” Tähän lapseni tuhahti ja sanoi loukkaantuneena: ”Äiti! Mä sain kolmekymmentä! Miten huonoksi sä kuvittelet mun matematiikan osaamisen?” Yritä siinä nyt sitten selittää seitsemänvuotiaalle, että itse ajattelin arvosanoja enkä pisteitä.

Keskustellessani lasten koulunkäynnistä aikuisten kanssa, jotka eivät ole töissä opetusalalla, kohtaan usein hämmästystä liittyen arviointiin nykykoulussa. Huoltajat ovat olleet hämmentyneitä, kun nykypäivänä lapset eivät ensimmäisillä vuosiluokilla saa arvosanoja perinteisinä numeroina eikä arviointi perustu vain kokeisiin kuten usein huoltajien lapsuudessa. Miten oppimista arvioidaan nykypäivänä? Mistä tiedän, miten lapseni oppii ja kehittyy koulussa? Entä miten arviointia kehitetään lähitulevaisuudessa?

Parhaimmillaan arviointi tukee oppimista

Nykyisessä perusopetuksen opetussuunnitelmassa korostetaan, että arvioinnilla on erilaisia tehtäviä oppimisen eri vaiheissa eikä arviointia tehdä vain opintojakson päätteeksi kuten aiemmin on totuttu. Opetussuunnitelmassa korostetaan, että perinteisen osaamisen mittaamisen lisäksi arvioinnin toinen tärkeä tehtävä on ohjata oppilaan oppimista koko opiskelun ajan. Opettajien puhekielessä syntyi termi ”jatkuva arviointi”, jonka olemme tiivistäneet tähän kuvaan.

Jatkuvaa arviointia voi kuvainnollisesti verrata kasvin istuttamiseen ja hoitoon.  Lähtötason arviointi on ikään kuin siemenen istuttaminen ja oikean kasvupaikan valinta. Oppimisen arviointi taas tapahtuu oppimisprosessin aikana samoin kuin kasvin kastelu ja hoito sen kasvaessa. Lopulta osaamisen arviointia voi verrata siihen, kun tarkastellaan, kuinka hyvin kasvin kasvattaminen onnistui.

Opintojakson alussa keskustellaan yhdessä siitä, mitä jo osataan, ja asetetaan tavoitteet oppimiselle. Opiskelun aikana oppilas saa palautetta ja ohjausta, jotta oppiminen edistyy. Samalla voidaan huomata ja ratkoa mahdolliset oppimisen esteet. Opiskelun aikana oppilas saa ohjaavaa palautetta monissa eri muodoissa: opettajalta, muilta oppilailta vertaisarviointien kautta, tekemällä itsearviointeja tai saamalla palautetta tehdessään digitehtäviä. Opintojakson aikana myös dokumentoidaan oppimisen edistysaskeleita esimerkiksi tekemällä kokoavia tehtäviä, esitelmiä, raportteja, välikokeita tai muita näyttöjä osaamisen kehittymisestä.

Opintojakson päätteeksi kootaan kaikki näytöt oppimisen polulta ja mahdollisesti tehdään vielä jokin lopputyö tai koe, jolla osoitetaan oman osaamisen kehittyminen suhteessa alussa asetettuihin tavoitteisiin. Jatkuvalla arvioinnilla rakennetaan oppilaalle parhaat edellytykset saavuttaa oppimisen tavoitteet.

Arvioinnin menetelmät monipuolistuvat pikkuhiljaa

Kansallisen koulutuksen arviointikeskuksen (Karvi) toteuttamassa arviointitutkimuksessa huomattiin, että peruskoulun ja lukion arvioinnin menetelmät ovat edelleen melko suppeita ja arviointiperusteet jäävät oppilaille ja huoltajille usein epäselviksi. Vaikka oppilas voi nykyään osoittaa omaa osaamistaan monipuolisemmin kuin vain koesuorituksilla, on kokeilla edelleen suuri merkitys lukuvuoden päätteeksi tehtävässä arvioinnissa.  Oppilaat ja huoltajat toivoivat arviointiin lisää monipuolisuutta, laaja-alaisuutta ja näyttöjä pitkältä aikaväliltä. Opettajat puolestaan kaipasivat lisää arviointikoulutusta ja yhteisön tukea arviointimenetelmien monipuolistamiseksi. Töitä siis on vielä tehtävänä.

Arvioinnin linjaukset ja kriteerit yhtenäistyvät kansallisella tasolla

Sanallisen arvioinnin muodot vaihtelevat kuntakohtaisesti, mikä on aiheuttanut ihmetystä huoltajien keskuudessa. Sanallista arviointia voidaan nykyisen opetussuunnitelman mukaan käyttää luokilla 1–7, ja siitä tulee käydä ilmi, onko oppilas suoriutunut hyväksytysti lukuvuoden opinnoista. Opetushallitus ehdottaakin nyt arvioinnin linjauksia päivittäessään, että numeroarviointi aloitettaisiin valtakunnallisesti jo 4. vuosiluokalta. Numeroarviointia voidaan myös tulevaisuudessa täydentää sanallisilla kuvauksilla. Parhaimmillaan sanallinen arviointi kuvailee tarkemmin oppilaan osaamista kuin pelkkä numero.

Peruskoulun päättöarvioinnin arviointikriteerien vaihtelu on aiheuttanut paljon yhteiskunnallista keskustelua esimerkiksi lukiokoulutukseen hakeutumisessa. Opettajat ovat olleet melko yksin tehdessään peruskoulun 9. luokan päättöarviointia. Nyt Opetushallituksessa tehdään yhteisiä kuvauksia päättöarvioinnin kriteereille arvosanoille 5, 7, 8 ja 9, ja ne tulevat käyttöön vuonna 2022 peruskoulun päättävien kohdalla. Tavoitteena on arvioinnin yhdenvertaisuuden, suunnitelmallisuuden ja läpinäkyvyyden parantaminen. Tämä helpottaa sekä opettajien tuskaa oikeudenmukaisen arvioinnin toteuttamiseksi että oppilaiden ja huoltajien ymmärrystä eri arvosanoihin vaadittavasta osaamisesta.


 

Tärpit vanhemmalle:

  • Arviointi ei ole nykypäivänä vain arvosanojen antamista lukukauden tai -vuoden päätteeksi vaan kaikkea sitä palautetta ja ohjausta, jota oppilaat saavat opiskelun aikana.
  • Kysy lapsesi opettajilta koulun arviointikäytänteistä ja eri oppiaineiden oppimistavoitteista. Ne on kirjattu myös koulukohtaiseen opetussuunnitelmaan, joka löytyy koulun nettisivuilta.
  • Keskustele lapsen kanssa eri oppiaineiden opiskelusta ja siitä, miten lapsi kokee opiskelun. Mikä on työlästä ja mikä helppoa? Tärkeintä tulevaisuuden näkökulmasta on, että lapsi itse oppii tunnistamaan asiat, joiden eteen hänen pitää tehdä enemmän töitä ja toisaalta asiat, jotka hän jo osaa. Iloitkaa pienistäkin edistysaskeleista!
  • Arvioinnin uudet linjaukset esim. numeroarvioinnin aloittamisesta tulevat voimaan 1.8.2020.
  • Vuodesta 2022 alkaen päättöarviointiin on käytössä valtakunnallisesti yhtenäiset kriteerit arvosanoille 5, 7, 8, ja 9. Kuvaukset näihin arvosanoihin vaadittavasta osaamisesta ovat saatavilla 1.8.2021.

Kati Pärkkä

Olen taustaltani luokanopettaja ja työskentelen Sanoma Prolla pedagogisten ratkaisujen kehityspäällikkönä. Lisäksi vastaan Kompassi-digikokeiden ylläpidosta ja kehittämisestä. Blogikirjoituksissani käsittelen ajankohtaisia pedagogisia aiheita, kuten arviointia ja oppimisympäristön muutosta, sekä sitä, kuinka oppimateriaalit voivat tukea oppimista ja opetuksen kehittämistä koko ajan kiihtyvässä muutoksessa.

JUTUN KIRJOITTI

Kati Pärkkä

Olen taustaltani luokanopettaja ja työskentelen Sanoma Prolla pedagogisten ratkaisujen kehityspäällikkönä. Lisäksi vastaan Kompassi-digikokeiden ylläpidosta ja kehittämisestä. Blogikirjoituksissani käsittelen ajankohtaisia pedagogisia aiheita, kuten arviointia ja oppimisympäristön muutosta, sekä sitä, kuinka oppimateriaalit voivat tukea oppimista ja opetuksen kehittämistä koko ajan kiihtyvässä muutoksessa.
Kaikki blogikirjoitukset