3

Inspiraatiota opetukseen

Psykologian Mieli valmentaa lukiolaisia tulevaan – tutkimukset tarjoavat avun myös opettajalle

Lukion Mieli-sarja haastaa tutkimaan psykologian ilmiöitä. Sarjan kattava opettajan materiaali opastaa nykyaikaisten tutkimusten pariin ja antaa opettajalle uutta, valmiiksi tulkittua tutkimustietoa.

Psykologia on kokeellinen tiede, joka selittää, miten ja miksi ihminen toimii niin kuin toimii. Lukiossa opiskeltavan psykologian tavoitteena on auttaa opiskelijaa ymmärtämään itseään ja muita paremmin.

– Psykologian opiskelua ei kannata sivuuttaa, jos haluaa ymmärtää ihmisen toimintaa. Lisäksi psykologia opettaa tunne- ja vuorovaikutustaitoja sekä omasta hyvinvoinnista huolehtimista. Näitä taitoja ihminen tarvitsee nykyään hyvin paljon, kertoo Eino Partanen Mieli-sarjan tekijäryhmästä. Partanen on psykologi, aivotutkija, kognitiivisen neurotieteen dosentti ja yliopistonlehtori Helsingin yliopistolla.

Lukion psykologian Mieli-sarjan havainnollistavat sisällöt antavat opiskelijalle pohjan ymmärtää nykypsykologiaa tieteenä ja haastavat tutkimaan psykologian ilmiöitä. Keskiössä ovat uudet ja mahdollisuuksien mukaan suomalaiset tutkimukset. Mukaan valitut tutkimukset syventävät käsiteltävää asiaa ja yhdistelevät oppikirjojen eri aihepiirejä.

Tutkimuksiin perehdytään opiskelijoiden osaamistaso huomioiden

Mieli-sarjassa on panostettu siihen, että psykologinen tutkimus esitetään tarkkaan mietityssä muodossa lukiolaisten osaaminen huomioiden.

– Mielessä selitetään arkipäivän ilmiöitä psykologisten tutkimusten avulla. Opiskelijoiden omaa elämää koskettaa konkreettisesti esimerkiksi Mona Moisalan tutkimus moniprosessoinnista. Tutkimuksessa selvitettiin, mitä tapahtuu, kun opiskelija jakaa tarkkaavaisuuttaan moneen asiaan samanaikaisesti ja huomioi esimerkiksi puhelimen ilmoitukset opiskellessaan, Partanen havainnollistaa.

Mieli-sarjassa tutkimukset esitellään havainnollistavilla tutkimusaukeamilla, jotka löytyvät lukujen lopusta. Tutkimusaukeamien jäsennys auttaa opiskelijaa ymmärtämään tutkimuksen tekemisen ja arvioinnin eri osa-alueita. Siksi aukeama on jaettu viiteen osaan: hypoteesiin, taustatietoihin, tuloksiin, niiden merkityksiin ja tutkimuksen arviointiin.

Tutkimusesimerkit konkretisoivat, syventävät ja selittävät jaksossa käsiteltävää asiaa. Tutkimusten avulla opiskelija voi myös ymmärtää omaa toimintaansa. Esimerkiksi Moisalan tutkimuksen tulokset voivat auttaa hahmottamaan, miten ja miksi tarkkaavaisuuden jakaminen moneen asiaan vaikeuttaa keskittymistä ja oppimista.

Tutkimussuunnitelmat valmentavat ylioppilaskokeeseen

Tutkimusesimerkkien avulla opiskelijat saavat arvokasta kokemusta tiedon hankinnasta ja sen arvioinnista. Tämä auttaa tieteellisen ja kriittisen lukutaidon kehittymisessä.

Uusi opetussuunnitelma edellyttää, että opiskelija osaa kirjoittaa tutkimussuunnitelman, jossa tutkitaan jotain psykologista ilmiötä. Kun eri tutkimuksia ja niiden menetelmällisiä arviointeja esitellään jokaisessa moduulissa, opiskelijan on helpompi tehdä tutkimussuunnitelma itse, jos sellaista pyydetään ylioppilaskokeessa.

Mieli 3 -moduulissa on kokonainen luku, jossa on ainoastaan tutkimussuunnitelmaan liittyviä asioita. Moduulissa käydään läpi seikkaperäisesti, miten tutkimussuunnitelma tehdään: mitä siinä pitää ottaa huomioon ja miksi.

Mieli-sarjan tutkimukset tukevat myös mahdollisia jatko-opintoja joko psykologian tai muun kokeellisen tieteenalan parissa. Yliopistojen oppimateriaalia on helpompaa omaksua, jos opiskelija on jo lukiossa oppinut tulkitsemaan tutkimuksia.

Kattava opettajan materiaali opastaa tuoreiden tutkimusten äärelle

Mieli-sarjan modernit sisällöt ja opetusmateriaalit ovat merkittävä apu opettajalle. Opettaja saa uutta ja tuoretta tietoa psykologisista tutkimuksista valmiiksi jäsennetyssä muodossa. Sarjan avulla opettaja pystyy selvittämään helposti muun muassa, millaisia uusia tutkimusasetelmia alalla on käytetty lähiaikoina. Opettajan materiaaleista löytyy neuvoja lisätiedon hankintaan, jos kiinnostaa tutustua esiteltyyn tutkimukseen tarkemmin.

– Opettaja pysyy itsekin ajan hermolla, eikä vain tutkimuksesta, vaan myös siitä, miten uudessa opetussuunnitelmassa oleva asia tulisi opettaa, Partanen kertoo.

Jokaisessa luvussa on tutkimuksen ohessa opettajalle vinkki, miten tutkimusta voi käyttää opetuksessa ja miten sen kautta voi lähestyä kyseistä lukua. Digitaalisista aineistotehtävistä löytyy lisää tutkimuksia tai niiden tiivistelmiä, joiden avulla uutta tutkimusta voi tuoda entistä enemmän omaan opetukseen.

Mieli-sarjan kattavat materiaalit antavat laajan kokonaiskuvan psykologiasta opiskelijoille. Ennen kaikkea sarja pyrkii auttamaan opiskelijaa ymmärtämään yhteiskuntaa ja muita ihmisiä ja selittämään, miksi ihmiset toimivat niin kuin toimivat. Tämä voi auttaa asettumaan toisten asemaan ja parantaa myös opiskelijan empatiaa.

– Mieli-sarjan yhtenä tavoitteena on, että opiskelija pystyy toimimaan aiempaa suvaitsevaisemmin ja ymmärtää paremmin toisia ihmisiä ja heidän motiivejaan. Ihmisestä ei lähtökohtaisesti tule tuomitsevaa, jos hän ymmärtää, miksi ihmiset ajattelevat eri lailla kuin itse. Tämän oivaltaminen opettaa lempeyttä ja auttaa tunnistamaan oman jaksamisensa rajat, Partanen tiivistää.

 


Katso esittelytilaisuuden tallenne täältä »

Inspiroivan sarjaesittelyn lisäksi pääset kuulemaan mielenkiintoisen tietoiskun toiminnanohjauksesta. Puhujana on sarjan tekijä Eino Partanen.

Avainsanat: Mieli Psykologia
Kenelle: Opettajat


Lue seuraavaksi

Inspiraatiota opetukseen

Unohtuiko hälytys päälle? Lue psykologin vinkit keskittymiskyvyn palauttamiseen

Mieli

Ajankohtaista

Digitalisaatio vaikuttaa kokonaisvaltaisesti hyvinvointiin