AC29B026-FD6A-44D5-9BB5-863AE20D58EF47704CAF-15B4-43C1-97C4-4FFDD071266565419416-D162-4031-A7D8-97AE374BD211bingel-bwbingel-colorA57771A7-1F09-4686-AC84-22387B42A144F54B3EB7-33DF-4F70-8937-2439050B45DA4374A9A4-D17A-4391-8198-15D7F30B4A58B46E2A66-604E-4D4C-B810-96A063E38CAC27C026A2-8F63-48EC-9F6F-0CCA8F5EE25C70CA8E4C-75BD-4A9C-90DD-E23CAE7196732686AE34-3627-4A15-8E36-B68C61D98F908727D67E-85CE-4838-86C9-B128315BAE19B4B60ACA-FEED-4F31-A67B-B455F52072AD882E75D3-6FA6-4682-B263-DD145E4B90E4D174FDF2-8E53-4A81-9C54-6FAD19BE5CDE73103793-14B2-4A04-BE7E-115C6A5164D09036873E-C169-4E77-831F-66D6600F6DB24DE14A8F-8936-4FA8-B5B6-0FCDB94BE354icon-info-m4CADF515-2FE9-4D16-81AC-7C11870C5125icon-l-okicon-l-placeholderF36755E4-0FB3-4481-B2AA-2D399F6C02B9icon-m-abcicon-m-addressbookicon-m-app-addicon-m-app-editicon-m-badge-okicon-m-badge-staricon-m-badge-star_1icon-m-bagicon-m-bookicon-m-book-abcicon-m-book-addicon-m-book-cdicon-m-book-detailicon-m-book-editicon-m-book-okicon-m-book-openicon-m-book-open1icon-m-book-staricon-m-book2icon-m-calculusicon-m-calendaricon-m-certificate1icon-m-certificate2icon-m-chaticon-m-checklisticon-m-chevron-lefticon-m-chevron-righticon-m-commenticon-m-compassicon-m-compass2icon-m-compass3icon-m-computericon-m-contact-locationicon-m-deviceicon-m-discussionicon-m-discussionicon-m-e-bookicon-m-earphonesicon-m-environmenticon-m-forwardicon-m-gameicon-m-global-readingicon-m-globeicon-m-hsicon-m-hubicon-m-keysicon-m-lighticon-m-likeicon-m-locationicon-m-lockicon-m-mapicon-m-mobileicon-m-musicicon-m-music1icon-m-newsicon-m-notebookicon-m-notebook-addicon-m-pathicon-m-pen-notebookicon-m-pencilicon-m-pensicon-m-presentationicon-m-presentation2icon-m-printicon-m-pulseicon-m-questionicon-m-secureicon-m-shippingicon-m-shoppingbagicon-m-smileicon-m-toolsicon-m-touchicon-m-touch-padicon-m-valuesicon-m-videosicon-m-ylioppilasCD4924EC-5939-4893-9B30-4FE8032D8BAA2D69EFBF-EE66-459B-A671-374C0312F9592BB25427-25C0-4075-BD1E-6119B9E8AB1492997E17-AA90-4F84-96FC-2C5CE5B412A0A68F3D0C-9BD8-449C-8E90-6B02E7401B88icon-s-add-filledicon-s-attentionicon-s-carticon-s-chevron-lefticon-s-chevron-righticon-s-closeicon-s-commenticon-s-equals-filledicon-s-infoicon-s-keyicon-s-locationicon-s-okicon-s-ok-checkboxicon-s-ok-filledicon-s-questionicon-s-question-filledicon-s-zoomicon-s-zoom-out364AE760-9757-4E3D-9CCB-7AD08154DAB6364AE760-9757-4E3D-9CCB-7AD08154DAB63DA39253-A68D-40DD-867F-7241001F783A451170CC-B0CC-462B-AD3C-256860DEC8CC3Shopping BagShopping Bag expanded54F3246A-0C61-4524-A032-5FBC8C53CCDDD0996743-8F0B-4A0E-8F34-6A2B9A7DFC442AF8E4B3-0A73-4B10-9A59-BDD0C01BF6D399565D1E-B1AA-4646-91A6-B936042A6D79icon-xs-attentionicon-xs-cart-gotoicon-xs-cart-goto-oppijailoicon-xs-chevron-downicon-xs-chevron-down-thickicon-xs-chevron-lefticon-xs-chevron-righticon-xs-closeicon-xs-close-thickicon-xs-close-thinicon-xs-infoicon-xs-info-filledicon-xs-keyicon-xs-loginicon-xs-menuicon-xs-minusicon-xs-okicon-xs-openicon-xs-playicon-xs-questionicon-xs-searchicon-xs-star2147FD8F-EC55-4A57-B42A-8C10FE1165BD

Inspiraatiota opetukseen

Unohtuiko hälytys päälle? Lue psykologin vinkit keskittymiskyvyn palauttamiseen

Huomaatko päätyväsi usein kesken muiden puuhien selaamaan puhelintasi? Tuntuuko pitkän tekstin tai kirjan lukeminen vaikealta? Harrastatko multitaskausta? Jos vastasit yhteen tai useampaan kohtaan kyllä, on mahdollista, että kärsit ADT:sta. Kysyimme psykologi Karoliina Mellaselta vinkit kadonneen keskittymiskyvyn löytämiseen.

ADT eli attention deficit trait on itseaiheutettu keskittymishäiriö. ADT:sta kärsivällä on heikentynyt keskittymiskyky, joka muistuttaa tarkkaavaisuushäiriöisen keskittymiskykyä. Moni ei tiedä kärsivänsä tilasta, koska on niin tottunut poukkoilevaan ajatuksenjuoksuun eikä enää muista, miltä tuntuu pystyä keskittymään kunnolla.

Psykologi Karoliina Mellanen muistuttaa, että ADT ei ole neurologinen häiriötila, vaan se on syntynyt, kun aivot ovat oppineet poukkoilemaan eri ärsykkeiden välillä ja jatkaneet sitä silloinkin, kun ei olisi enää tarvetta. Siksi ADT:sta kärsivälle on tyypillistä, että hän keskeyttää itse itsensä keskittymisen tilasta, esimerkiksi alkaa miettiä tulevia tapahtumia kesken lukemisen. Tällä hetkellä ADT:n riskiryhmänä voidaan nähdä ruuhkavuosia elävät. ADT kuitenkin yleistyy jatkuvasti ja se tulee olemaan seuraavan sukupolven myötä vieläkin yleisempää.

– ADT ei synny yksittäisessä kiireisessä hetkessä vaan vaatii alleen pidemmän jakson kuormitusta, asiasta toiseen poukkoilua ja kiireessä sähellystä. Kuormitusta aiheuttavat epämääräiset häiriöt, kuten jatkuvat keskeytykset, liiallinen tekeminen ja ympäröivä hälinä. Puhelin soi, WhatsApp laulaa, sähköposti vilkkuu ja niin edelleen. Eri tutkimusten mukaan ihmisellä menee noin 8–12 minuuttia palata takaisin keskittymisen tilaan. Tämä on hälyttävää siksi, että tutkimusten mukaan keskittyminen häiriintyy keskimäärin noin 15 minuutin välein, Mellanen kertoo.

Multitaskaaminen ei ole tehokasta

Mellanen kertoo, kuinka ihmiset luulevat olevansa tehokkaampia tekemällä montaa asiaa yhtä aikaa. Todellisuudessa monen asian tekeminen samaan aikaan ei ole mahdollista, vaan huomion joutuu aina vaihtamaan yhdestä asiasta toiseen. Välissä maksetaan niin sanottu vaihtokustannus eli aika, joka menee siirryttäessä tehtävästä toiseen. Yllä mainituilla luvuilla vaihtokustannus päivän aikana voi olla useita tuntia.

– Ajatuksemme tehokkaasta työnteosta pohjaa maailmaan, jossa suurin osa ihmisistä teki suorittavaa työtä. Fyysisen työn tehokkuus ja ajatustyön tehokkuus ovat kuitenkin erilaisia. Nopeampi tehdashihnan täyttö lisää tehokkuutta, mutta samoin ei käy nopeasti tehtävälle ajatustyölle. Kun aivojen käyttöä pyritään tehostamaan, kognitiivinen kapasiteetti ylikuormittuu, toiminta hidastuu, virheet lisääntyvät ja lopulta tehokkuus kärsii, Mellanen sanoo.

Neljä vinkkiä keskittymiskyvyn palauttamiseen

Hyvä uutinen on, että ADT ei ole pysyvä olotila, vaan halutessaan ihminen voi opettaa itsensä siitä pois. Se tapahtuu pitämällä huolta aivoista ja harjoittamalla niitä pois hälytystilasta.

Tässä Mellasen neljä vinkkiä, joilla pääset alkuun kadonneen keskittymiskyvyn jäljittämisessä:

1. Laita perusasiat kuntoon

Perusasioiden merkitystä ei voi korostaa liikaa. Muistin ja keskittymiskyvyn kannalta on tärkeää huolehtia riittävästä liikunnasta, terveellisestä ravinnosta ja ennen kaikkea tarpeeksi pitkistä unista. Jos yöunesi jäävät usein alle 7-9 tunnin, hyödyt yöuniesi pidentämisestä varmasti.

2. Päätä, milloin käytät älylaitteita

Tee itsellesi säännöt, milloin luet sähköposteja ja tarkistat puhelimeen tulleet viestit ja notifikaatiot tai selailet somea. Nopeakin vilkaisu puhelimen ruudulle ilmestyneeseen viestiin vie tarkkaavaisuuden käsillä olevasta tehtävästä. Hyvä idea on laittaa puhelin kokonaan pois näkyvistä silloin kun teet keskittymistä vaativaa työtä.

3. Hidasta

Ota aikaa rutiineille, jotka teet keskittyneesti ilman seuraavaan asiaan kiirehtimistä. Tällaisia rutiineja voivat olla esimerkiksi koiranulkoilutus, suihku, siivous tai kaupassakäynti. Aina, kun jaksamme suunnata huomiomme yhteen asiaan kerrallaan, aivoissamme vahvistuvat keskittymiskykyyn liittyvät hermoyhteydet. Ole myös tarkkana omasta puheestasi. Jos jatkuvasti puhut siitä, kuinka kiire on, virität itseäsi kohti hälytystilaa.

4. Harjoita tietoista läsnäoloa

Tee päivisin ainakin hetki keskittyneesti töitä. Hakeudu hiljaiseen tilaan ja sammuta mahdolliset häiriön lähteet, myös puhelimen notifikaatiot ja sähköposti-ilmoitukset. Voit aloittaa lyhyistä pätkistä, esimerkiksi 25 minuutista. Kun keskittymiskykysi alkaa kasvaa, voit pidentää aikaa.

Kenelle: Opettajat


Lue seuraavaksi

Artikkeli

Muuttuja-sarjassa nähdään tulevaisuus!

Inspiraatiota opetukseen

S2-materiaalit oppilaan tukena alakoulun äidinkielen ja kirjallisuuden opetuksessa

Arviointi

Vinkit Kompassi-kokeiden käyttöön arviointiviikolla