3

Arviointi

Jatkuva arviointi – mitä se oikeastaan on?

Opetussuunnitelmissa korostetaan oppimista edistävän arvioinnin merkitystä. Puhekieleen on sitä myötä vakiintunut termi ”jatkuva arviointi”. Moni opettaja kuitenkin pohtii, miten jatkuvaa arviointia pitäisi toteuttaa omassa opetuksessa. Päätimme perustaa työryhmän, jonka avulla selkeytimme jatkuvan arvioinnin eri osa-alueita.

Keskusteluissamme opettajien kanssa on käynyt ilmi, että monet opettajat pohtivat, mitä jatkuva arviointi käytännössä tarkoittaa. Minkälaisia muutoksia omaan opetukseen pitäisi sen vuoksi tehdä? Perustimme Sanoma Prolle työryhmän, jonka tehtävänä oli koostaa ja kiteyttää yli oppiaine- ja koulurajojen yhteistä ymmärrystä siitä, mistä jatkuva arviointi käytännössä koostuu. Halusimme myös tietää, miten voimme tukea opettajia arvioinnin toteuttamisessa arjen opetustyössä.

Työryhmässä kävimme läpi kansalliset opetussuunnitelmat, luimme arviointiin liittyvää tuoretta kirjallisuutta ja kävimme keskusteluita opettajien ja koulutuksen vaikuttajien, kuten tutkijatohtori Najat Ouakrim-Soivion kanssa. Työryhmän työskentelyn pohjalta tiivistimme ajatukset jatkuvan arvioinnin kaavioon:

Jatkuva arviointi koostuu lähtötason, oppimisen ja osaamisen arvioinnista. Oppimisprosessin eri vaiheissa arvioinnilla on erilaisia tehtäviä.

Lähtötason arvioinnissa asetetaan tavoitteet oppimiselle

Lähtötason arvioinnissa keskeistä on selvittää, mitä oppilaat jo osaavat ja minkälaisia ennakkokäsityksiä heillä on opiskeltavasta asiasta. Tärkeää on myös asettaa sopivan haastavat tavoitteet tulevalle opintojaksolle. Oppimisen tavoitteet toimivat perusteena seuraaville jatkuvan arvioinnin vaiheille.

Lähtötason arviointia toteutetaan arjessa monella eri tavalla: keskustelemalla yhdessä opiskeltavasta asiasta ja ennakkokäsityksistä, piirtämällä käsitekarttoja tai suorittamalla lähtötasotesti. Oppimateriaaleissamme esimerkiksi aloitusaukeamat, niin painetussa kuin digitaalisessakin muodossa, on suunniteltu niin, että niiden avulla voidaan keskustella aiheesta ja oppimisen tavoitteista ja kertoa, mitä asiasta entuudestaan tiedetään. Lisäksi oppilaat voivat kirjata itselleen muistiin henkilökohtaisen tavoitteen tulevalle opintojaksolle.

Oppimisen arviointi auttaa oppilasta eteenpäin

Oppimisen arviointi on oppilaan auttamista. Sen tehtävänä on tehdä oppimista ja opinnoissa edistymistä näkyväksi ja tarjota ohjaavaa palautetta, joka auttaa oppilasta etenemään kohti tavoitteita. Tärkeää oppimisen arvioinnissa on, että oppilas voi saamansa palautteen perusteella muuttaa toimintaansa, yrittää uudelleen ja oppia.

Vinkkejä oppimisen arvioinnin suunnitteluun:

  • Edistyminen näkyväksi: Miettikää yhdessä, miten oppilaat voivat tehdä oman opiskelun etenemistä näkyväksi itselleen? Voidaanko oppimisen tavoitteita jakaa konkreettisempiin askeliin, joita oppilas voi merkitä valmiiksi edetessään?
  • Monipuolinen palaute: Millä eri tavoilla oppilaat saavat palautetta oppimisprosessin aikana? Järjestetäänkö vertaisarviointeja, itsearviointeja tai arviointikeskusteluita, joiden kautta oppilas voi saada palautetta ja tukea oppimiseen?
  • Auttaminen: Keskustelkaa yhdessä, miten oppilaat voivat pyytää apua toisiltaan tarvittaessa? Opettajan palautteen lisäksi vertaispalaute on arvokasta ja lisäksi oppilaat oppivat tukemaan toinen toistaan. Avun pyytäminen tukee itseohjautuvuuteen kasvamista.

Painetut ja digitaaliset oppimateriaalimme tukevat oppimisen arviointia tekemällä edistymistä näkyväksi ja ohjaamalla oppilasta esimerkiksi itse- ja vertaisarviointien avulla pohtimaan oppimista. Digikirjoihin kuuluvasta Ohjaamosta opettaja ja oppilas voivat seurata automaattisesti päivittyviä oppimistuloksia reaaliaikaisesti. Se helpottaa arviointia ja seuraavien askelten suunnittelua.

Osaamisen arviointi kuvailee osaamista suhteessa tavoitteisiin

Osaamisen arvioinnin tehtävänä on kuvata opintojakson päätteeksi, miten oppilaan osaaminen suhteutuu asetettuihin tavoitteisiin. Tyypillisesti osaamisen arviointi tehdään opintojakson päätteeksi, mutta oppilaat voivat koota näytteitä osaamisestaan jo opintojakson aikana esimerkiksi tekemällä esseitä, videoita ja ryhmätöitä tai dokumentoimalla omaa osaamista portfolioon. On tärkeää, että oppilaat ymmärtävät, miten portfolioon valittavat suoritukset vaikuttavat osaamisen arviointiin opintojakson lopussa.

Oppimateriaaleissamme on paljon tehtäviä osaamisen dokumentointiin oppimisprosessin aikana sekä kokeita osaamisen mittaamiseen. Digikokeiden työkalussa Kompassissa oppilaat voivat suorittaa tehtäviä ja kokeita koko opintojakson ajan. Kompassi helpottaa opettajan työtä pisteyttämällä valintatehtävät automaattisesti. Perusopetuksessa opettaja voi laatia kokeet digitaalisesti, ja oppilaat suorittavat kokeet paperilla.

Jatkuvan arvioinnin kaavio ohjaa meillä Sanoma Prolla oppimateriaalien suunnittelua ja digitaalisten palveluiden kehittämistä. Uusia oppimateriaalisarjojamme ja palveluitamme käyttäessään opettaja voi luottaa siihen, että hän toteuttaa opetuksessa jatkuvaa arviointia.

Lue myös Najat Ouakrim-Soivion määritelmien mukaan laadittu Arvioinnin kattava sanasto.

Kirjallisuutta arvioinnista:

Najat Ouakrim-Soivio: Oppimisen ja osaamisen arviointi (Otava 2016)
Marika Toivola: Käänteinen arviointi (Edita 2019)

Kenelle: Opettajat


Lue seuraavaksi

Arviointi

Yhdenvertaisen arvioinnin haaste – miten taata samalla osaamisella sama arvosana koulusta riippumatta

Arviointi

Arvioinnin kattava sanasto – ota keskeiset käsitteet haltuun

Näkökulmia oppimiseen -blogi

Arviointi työllistää lukion opettajia – oppimateriaalista tukea, ei lisätyötä