Ruotsia ja venäjää opettava Salomaa tunnetaan innostavana opettajana, aktiivisena hanketoimijana ja kollegiaalisuuden puolestapuhujana. SUKOLin hallitus perustelee valintaa Salomaan laaja-alaisella toiminnalla kielten ja kieltenopetuksen puolesta. Palkitsemisella halutaan myös tukea venäjänopettajia ja nostaa esiin venäjän kielen merkitystä. 

Tunnustus kuuluu kaikille sydämellä työtä tekeville 

‒ Tunnustus herättää nöyrää kiitollisuutta. En ole tehnyt mitään yksin, vaan yhdessä mahtavien kollegoiden kanssa, Salomaa sanoo. Hän muistuttaa, että palkinto kuuluu kaikille kieltenopettajille, jotka tekevät työtään sydämellä – olipa kyse opetuksesta, oppikirjojen kirjoittamisesta, hankkeista tai uusien opettajien mentoroinnista. 

LUKKI-hanke toi opettajat yhteen 

Salomaa on ollut vahvasti mukana lukion kieltenopetuksen valtakunnallisessa LUKKI-kehittämishankkeessa, joka on koonnut yhteen suuren joukon opettajia eri puolilta Suomea. 

‒ Olen erityisen ylpeä siitä, että olemme pitäneet kiinni saavutettavuudesta. Tapahtumat ovat olleet lähes ilmaisia, mikä on mahdollistanut monen osallistumisen. Erityisesti harvinaisten kielten opettajat ovat saaneet kaivattua vertaistukea. 

– Yksi hankkeen kohokohtia oli LOP 2025 -lukio-opettajapäivät, jotka järjestimme yhdessä muiden kehittämistehtävälukioiden kanssa. Moni osallistuja sanoi, että tällaiselle lukio-opettajien omalle tapahtumalle on ollut kysyntää. On ollut hienoa saada olla mukana rakentamassa tätä yhteisöä, Salomaa iloitsee. 

Miten valinnaiset kielet saadaan nousuun? 

Valinnaisten kielten opiskelijoita on vuosi vuodelta vähemmän, mutta Salomaa näkee monia keinoja siihen, miten opiskelijamäärät saataisiin nousuun.

‒ Valinnaiset kielet kilpailevat muiden houkuttelevien aineiden, kuten kotitalouden ja liikunnan, kanssa. Opetussuunnitelman tavoitteiden ja sisältöjen tulisi olla sellaiset, että valinnaisen kielen opiskelusta olisi sekä hyötyä että iloa. Kieltä ei opi, jos ei koskaan pänttää, mutta ylioppilaskirjoitukset varjostavat turhaan valinnaisten kielten opiskelua jopa yläkoulussa. 

Salomaa toivoo, että ylioppilaskokeisiin saataisiin suullinen koe, sillä se lisäisi puhumisen harjoittelua ja tekisi kielenopiskelusta käytännönläheisempää. 

‒ Kieltenopiskelu pitäisi myös brändätä uudelleen. Matematiikka on onnistuttu nostamaan välttämättömäksi taidoksi – nyt olisi kielten vuoro! 

Salomaa kertoo, että LUKKI-hankkeen puitteissa on järjestetty useita työelämätapahtumia, joissa eri alojen edustajat ovat puhuneet kielitaidon tärkeydestä. Viesti ei silti tavoita nuoria riittävästi. Yhteiskunta on vasta havahtumassa siihen, että Suomesta loppuvat kielitaitoiset ihmiset. 

‒ Kieltenopiskelusta puhutaan joskus koulujen vanhempainilloissakin ylimääräisenä painolastina, vaikka todellisuudessa se on mitä tärkein työelämätaito, hän kummastelee.  

Sydämellä ja järjellä 

Salomaa opettaa kahta vähemmistökieltä – ruotsia ja venäjää – ja pitää molempia erittäin tärkeinä.  

‒ En pidä kielivalintojani haasteellisina. Ruotsi on minulle sydämen kieli, ja venäjä järjen. Opettajana haluan välittää innostusta ja ymmärrystä siitä, mihin näitä kieliä tarvitaan. 

Venäjän hyökkäyssota on vaikea aihe, mutta Salomaa painottaa, ettei se vähennä kielitaidon merkitystä.  

‒ Suomi tarvitsee jatkossakin venäjän osaajia. Olisi hulluutta luovuttaa kaikki Venäjä-asiantuntijuus muille. 

Ruotsin osalta hän aistii ilmapiirissä myönteistä käännettä.  

‒ Tällä hetkellä on ilmassa enemmän ymmärrystä siitä, että ruotsia tarvitaan, sillä pohjoismainen yhteistyö nostaa päätään monella saralla. Kriittisimmät äänet ovat hiljentyneet hetkeksi. 

Opettajuuden kehittäminen ja inspiroituminen 

Mentorointi ja koulutukset ovat olleet Salomaalle tärkeitä tapoja kehittää omaa opettajuuttaan.

‒ Minulla on ollut ilo ohjata venäjän opetusharjoittelijoita ja mentoroida kouluumme tulleita uusia opettajia. Molemmissa hommissa pääsee myös itse reflektoimaan omaa opetusfilosofiaansa – ja on hauskaa, kun tulee välillä haastetuksi. Varsinkin suoraan didaktiikkaan liittyvät koulutukset ovat aina antoisia. 

Salomaa kertoo innostuvansa helposti uusista asioista ja seuraavansa aktiivisesti mediaa.  

‒ Kerron mielelläni lukemistani asioista oppilaille ja opiskelijoille. Uskon, että se, mikä koskettaa minua, voi koskettaa myös muita. 

Välillä kynä ja paperi, välillä digi 

Salomaa toteaa vanhempien kollegojen olleen aikoinaan oikeassa: opetuksen uudistukset tulevat aalloissa. Nyt digiloikan jälkeen palataan jälleen kynä kädessä vihkojen ääreen. 

Digitalisaation Salomaa näkee ennen kaikkea opetusta rikastuttavana. 

 ‒ Oppimispeleillä voi drillata sanastoa, sähköiset kokeet helpottavat opettajan työtä ja digimateriaaleihin saa upotettua autenttista sisältöä. Eriyttäminenkin helpottuu, kun sivumäärä ei rajoita, hän kiittelee, mutta muistuttaa samalla tasapainon tärkeydestä:  

‒ Materiaalia tärkeämpää on, miten opetetaan. Kielten tunnilla pitää olla yhteistyötä, puhetta ja porinaa sekä sopivasti tekemistä erilaisille oppijoille. Välillä kynä ja paperi, välillä digi – ne eivät sulje toisiaan pois. 

”Vierivä kivi ei sammaloidu” 

Opettaminen on jatkuvaa vuorovaikutusta ja oppimista myös opettajalle itselleen. 

‒ Nuorten kanssa on antoisaa työskennellä – he ovat välittömiä ja useimmiten positiivisia. Tulevaisuus jännittää monia, ja siinä opettaja voi olla iso tuki. Keskustelut opiskelijoiden kanssa haastavat ja auttavat päivittämään omiakin arvoja. Vierivä kivi ei sammaloidu! 

Suomen kieltenopettajien liitto SUKOL ry on kieltenopettajien oma pedagoginen järjestö ja yhteistyöverkosto. Se tekee työtä kieltenopettajien ja kieltenopetuksen aseman parantamiseksi. Liitto on perustettu vuonna 1957. SUKOL on valinnut vuoden kieltenopettajan 1990-luvulta asti. Palkinnon arvo on 1 200 euroa, ja sen lahjoittaa Sanoma Pro.