3

Opiskeluvinkit

Lukiolainen, mietityttääkö, miten saat kaiken tehtyä ja tarpeeksi unta? Katso psykologin vinkit

Mistä saisi työkaluja ajanhallintaan lukiossa? Ja miksi riittävä uni on tärkeää? Koulupsykologi kertoo parhaat neuvonsa opiskeluiden aikataulutukseen.

Koulu, kaverit, harrastukset, some, kiinnostavat sarjat ja elokuvat – miten ehtiä kaikkeen? Tätä pohtii moni lukiolainen.

– Lukiolaiset ajattelevat usein, että muilla ei ole ongelmaa ajanhallinnan ja opiskelun kanssa, että toisten opiskelijoiden päähän asiat vain hyppäävät kirjasta. Sehän ei pidä paikkaansa, kertoo nuorisopsykologi Suvi Hoffman.

Hoffman on tehnyt sekä nuorisopsykiatrian psykologin että koulupsykologin työtä lukioikäisten kanssa. Lisäksi hän on valmentanut yli 10 vuotta yliopistoon hakijoita muun muassa ajan- ja stressinhallinnan teemoista.

– Ajanhallinnassa suunnittelu ja asioiden miettiminen etukäteen on kaiken a ja o. Niitä pitää opetella askel kerrallaan, sillä taitoja ei voi osata automaattisesti, hän sanoo.

Hoffman korostaa, että tärkeintä lukiolaisen ajanhallinnassa on suunnitella kalenteria alusta asti. Esimerkiksi joka jakson alussa kannattaa hahmottaa, mitä kursseja lukujärjestyksessä on ja mitä tehtäviä niihin liittyy, ja miettiä, miten käyttää aika ennen koeviikkoa.

– Suunnittelulla estetään se, että vain ajaudut päivästä toiseen, menet paikalle oppitunneille, kun pitää, etkä saa aikaiseksi opiskelua tai läksyjen tekoa. Ja yhtäkkiä huomaatkin, että koe on huomenna ja pitäisi miettiä koko asia alusta alkaen. Tässä auttaa se, että istut ajoissa alas ja hahmotat kaiken, mitä sinun pitää jakson aikana tehdä.

Jakson alussa kannattaa miettiä, mihin kohtiin sijoittaa lyhyempiä opiskeluhetkiä, jotka tukisivat koeviikkoon valmistautumista. Voit vaikka pohtia, käytätkö hyppytunnit opiskeluun vai aikatauluttaisitko mieluummin joka koulupäivän jälkeen tunnin tai pari opiskeluaikaa.

Kahdeksan tuntia unta on minimi – paljonko sinä nukut?

Oletko sinä yksi niistä, jotka väittävät pärjäävänsä kuuden tunnin yöunilla? Äärimmäisen harvinaista, sanoo Hoffman ja toteaa, että lukioikäisen kohdalla lähdetään siitä, että kahdeksan tuntia unta yössä on minimi. Moni vielä kasvuvaiheessa oleva hyötyisi 9–10 tunnin unista.

Unen aikana elimistössämme tapahtuu paljon tärkeitä prosesseja, kuten korjaavaa ja rauhoittavaa toimintaa, solujen huoltamista sekä ravintoaineiden talteen ottamista.

– On myös olemassa tutkimuksia siitä, että nukkumisen aikana aivoissa tapahtuu puhdistavia prosesseja, joita tulee etenkin, jos menee aikaisin nukkumaan. Yön aikana myös tapahtuu oppimista. Hermoverkostot ikään kuin järjestelevät asioita, joita on päivän aikana havainnoitu.

Jos et siis nuku tarpeeksi, unen terveyshyödyt jäävät saamatta. Lisäksi väsymys aiheuttaa esimerkiksi ärtyneisyyttä, mielialan laskua ja alakuloisuutta. Väsyneellä ihmisellä ei ole virkeän kanssa samanlaista kapasiteettia säädellä ja hallita tunteita.

Muista myös, että puhelimen, tietokoneen ja television sinivalo voi hankaloittaa nukahtamista. Siksi kannattaa laittaa näytöt pois tarpeeksi ajoissa, vaikka kaverit olisivatkin vielä hereillä.

Kokeile ainakin näitä vinkkejä ajanhallintaan:

  1. Tee itsellesi paperille kanban-taulu, jonka avulla hahmotat, mitä kaikkea sinulla on tehtävänä. Taulu voi olla hyvinkin yksinkertainen: A4-paperilla kolme saraketta, ensimmäisenä tehtävät eli to-do, seuraavana työn alla olevat asiat ja viimeisenä tehdyt. Jos päällystät paperin, sen päälle on helppo laittaa post-it-lappuja, joita voit siirtää listalla eteenpäin. Taulusta voi ottaa käsiteltäväksi yhden lapun kerrallaan. Se auttaa, jos tuntuu, että on niin paljon tehtävää, ettei saa tehtyä mitään.
  2. Oppimisen ajallinen hajauttaminen on tutkimuksissa osoittautunut tehokkaaksi tavaksi oppia. Sen sijaan, että suunnittelet lukevasi kokeeseen kerralla kahdeksan tuntia, lue mieluummin kaksi tuntia kerrallaan neljänä päivänä. Kun asioita pitää useammin kaivaa muistista ja järkeillä ne uudestaan, se johtaa parempiin oppimistuloksiin.
  3. Kokeile, missä opiskeleminen onnistuu sinulta parhaiten. Toiset saavat kotona työskenneltyä rauhassa, toisten taas tulee tehtyä kaikkea muuta kuin opiskelua. Silloin voi kokeilla, toimisiko kirjasto, kahvila tai vaikka koulun lukusali paremmin. Kun opiskelu alkaa toimia tietyssä ympäristössä, se tukee jatkossa oppimista.
Kenelle: Opiskelijat