Toimin luokanlehtorina Tampereen yliopiston normaalikoululla, jossa opetan alkuopetusluokkia ja ohjaan luokanopettajaopiskelijoita. Työkokemusta minulle on karttunut yli 30 vuoden ajalta. Sydämenasioitani opettajana ovat tunne- ja vuorovaikutustaidot, koululaiseksi kasvaminen sekä lukijaksi innostaminen.

Lähdin mukaan Ilon aapisen tekijäryhmään suurella ilolla, innolla ja uteliaisuudella. Olen tehnyt oppimateriaaleja parinkymmenen vuoden ajan, ja viimeisimpänä olin osa Ystävien aapisen ja lukukirjan tekijäryhmää. Uuden, inspiroivan materiaalin luominen on minulle jo oikeastaan elämäntapa. En väsy kehittämään uusia ratkaisuja ja tapoja oppia, opettaa ja innostaa.

Lasten luku- ja kirjoitustaito, lukijaksi innostaminen sekä koululaiseksi kasvaminen vaativat tuekseen vahvan ja pedagogisesti perustellun oppimateriaalin. Aapinen on kokonainen maailma, johon jokaisen oppijan tulee olla ilo tarttua ja johon jokainen opettaja voi motivoitunein, turvallisin mielin nojata. Selkeys, visuaalisuus ja monipuolisuus sekä tutkimukseen perustuva pedagogiikka ovat uuden aapisemme kivijalka, jolle innostavat tehtävät ja konkreettiset toimintavinkit antavat arjessa siivet.

Mottoni opettajana ja opettajankouluttajana on: ”Se, mihin kiinnität huomiota, lisääntyy.” Meillä opettajilla on upea mahdollisuus saada oppilaiden taidot kehittymään ja innokkuus kukoistamaan. Työssämme pääsemme vaikuttamaan johonkin, jolla on todella merkitystä.

Työskentelen Espoon Kirstin koulun virka-apulaisrehtorina. Ennen siirtymistäni hallinnollisiin töihin opetin 16 vuotta helsinkiläislapsia lukemaan ja kirjoittamaan. Opetustyöstäni teki rikasta se, että sain opettaa monenlaisia luokkia, kuten alkuopetuksen yhdysluokkia, joita opetin useiden vuosien ajan.

Vuodet luokanopettajana ovat tuoneet minulle vankkaa pedagogista osaamista äidinkielen ja kirjallisuuden oppiaineen maailmasta, jota hyödynnän nyt oppimateriaalin tekijänä. Ennen Ilon aapista olin mukana Ystävien aapisen tekijäryhmässä, ja siitä saamamme positiivinen palaute on kannustanut jatkamaan oppikirjatyön parissa.

Rakastan Tove Janssonin muumikirjoja, ja Muumipapan mietelause ”maailma on täynnä suuria ihmeitä sille, joka on valmis ottamaan niitä vastaan” vastaa ajatuksiani oppimisesta. Ekaluokkalaisten rajaton usko omiin kykyihinsä saa minut pauloihinsa vuosi toisensa jälkeen.

Olen koulutukseltani luokan- ja laulunopettaja. Koulutyön ohessa keikkailen myös laulajana. Ilon aapiseen tuon mukanani vahvan osaamiseni kielen rikastamisen, riimien, satujen, laulamisen ja musiikin maailmasta. Monikulttuurisessa ympäristössä työskentelevänä haluan aapisen olevan jokaiselle oppilaalle sopiva oppikirja.

Olen työskennellyt luokanopettajana Helsingissä Vallilan ala-asteella jo kolmenkymmenen vuoden ajan. Tänä aikana olen saanut kulkea useiden oppilasryhmien kanssa koko alakoulun matkan ensimmäiseltä luokalta kuudennelle.

Oppikirjailijana aloitin vuonna 2002, ja viimeisimpänä olin tekemässä Huima-nimistä äidinkielen ja kirjallisuuden oppimateriaalisarjaa. Lukemaan opettaminen, lukutaidon kehittäminen ja kirjallisuuskasvatus ovat sydäntäni lähellä. Tämä aapinen on kolmas, jonka tekemisessä saan olla mukana. Olen hyvin innoissani, sillä aapisessa on aina taikaa ja tähtipölyä.

Olen ollut jo yli viidentoista vuoden ajan kehittämässä samanaikais- ja yhteisopettajuutta. Uskon yhdessä tekemisen ja vuorovaikutuksen voimaan. Niiden avulla syntyy turvallinen ja innostava oppimisympäristö, jossa oivallukset ja onnistumiset ruokkivat halua oppia lisää. Haluan tuoda Ilon aapiseen erityisesti oppimisen edellytyksiä tukevia opetusjärjestelyjä, jotta oppimateriaali olisi toimiva monenlaisille oppilaille ja opettajille. Koen olevani erilaisten luokkatilanteiden Miss Marple, joka havainnoi tarkasti pienimmätkin yksityiskohdat ja päättelee niiden perusteella, mitä kulloinkin tarvitaan.

Työskentelen Helsingissä Puistopolun peruskoulussa S2-opettajana. Olen koulutukseltani luokanopettaja ja äidinkielen ja kirjallisuuden opettaja. Oppikirjailijana aloitin vuonna 2006. Olen tehnyt materiaaleja alakoulun suomen kielen ja kirjallisuuden opetukseen, viimeisimpänä Huima-sarjaa.

Kiinnostuin oppimateriaalien tekemisestä, koska opettajan urani alussa S2-opetukseen oli melko niukasti oppimateriaalia. Haluan kehittää suomen kielen opiskelua nykyisessä kieli- ja tekstiympäristössä niin, että kaikilla olisi mahdollisuus saavuttaa opiskeluun ja osallistumiseen riittävä kielitaito. Tahdon innostaa kirjallisuudesta nauttimiseen ja kielellä leikittelyyn. Oppikirjailijan työ on minulle jatkuvaa oppimista ja pedagogisen ajattelun kehittämistä yhdessä oman oppikirjatyöryhmäni kanssa. Minä tuon Ilon aapiseen kielitietoista ajattelua, uteliasta suhtautumista kielen ilmiöihin, eriyttävää näkökulmaa ja opettajien yhteistyötä sujuvoittavia ratkaisuja.

Opettajana en oleta, vaan opetan. Työssäni olen oppinut, että mikään asia ei ole kaikille itsestään selvää. Perusasiat pitää opettaa ja harjoitella perinpohjaisesti. Ilahdun, kun huomaan oppilaani onnistuvan lukijana, kirjoittajana tai oivaltavana kielen tarkastelijana. Uskon, että pienimmänkin onnistumisen reipas kehuminen kasvattaa oppilaan luottamusta omiin kykyihinsä kielenkäyttäjänä.