Miten innostetaan nuoria ymmärtämään lukutaidon merkitys? Lue Podcast-vieraidemme Aleksis Salusjärven ja Katriina Rapatit vinki!
Sanataidekouluttaja Aleksis Salusjärvi ja S2-opettaja Katriina Rapatti ovat huomanneet, että on monenlaisia tapoja innostaa nuoria kirjallisuuden äärelle. Kumpikin painottaa sitä, että lukemisen ei tarvitse olla pakkopullaa, vaan oppiminen tapahtuu parhaiten tutustumalla nuorten maailmaan ja heidän luontaisiin kiinnostuksen kohteisiinsa.
Tekstit nuorten maailmasta
- Nuoria kiinnostavat tekstit liittyvät jollain tapaa nuorten maailmaan. Esimerkiksi oppilaille voi etsiä maantieteellisesti lähialueelta olevia kirjoittajia ja tarinoita, Salusjärvi vinkkaa.
- Kunnioita nuorten maailmaa: ei kannata yrittää väkisin saada nuoria aikuisten ympäristöön – samalla voi myös itse oppia jotain uutta nuorilta, Rapatti kehottaa.
Ajankohtaiset aiheet
- Kirjallisuuden klassikoiden lisäksi tunnilla voidaan käsitellä uutisotsikoiden merkityksiä ja analysoida erilaisia lyriikoita. – Olemme esimerkiksi lukeneet nuorten kanssa oppitunnilla uutisotsikoita ja miettineet, mitä ennakko-oletuksia teksti tuo. Somepostaukset ovat myös hyviä esimerkkejä teksteistä, joista voidaan keskustella. Tutkimme myös rap-lyriikoita, jotka ovat suoraan nuorten maailmasta. Hyvästä säkeestä voi jutella pitkään, ja siitä voi etsiä erilaisia merkityksiä, Salusjärvi kertoo.
Tekstien tutkiminen yhdessä
- Vuorovaikutteista käsittelemistä ja yhdessä juttelemista painottaa myös Rapatti. – Eläytymällä tarinoihin ja pohtimalla niiden sisältämiä merkityksiä opetetaan samalla myös tunne- ja vuorovaikutustaitoja. Analysoimalla yhtä tekstiä yhdessä saadaan siitä enemmän irti kuin lukemalla paljon erilaisia tekstejä, Rapatti sanoo.
- Tekstien käsittely yhdessä auttaa myös niitä, joilla kieli ei välttämättä ole vielä täysin hallussa. – Opettaja tunnistaa, miten abstraktiin ajatteluun oppilaat pystyvät, ja huomioi sen keskustelussa. Opettajan taito on tunnistaa, kuinka abstraktilla tasolla keskustelussa voi liihottaa. Vaikka oppilas ei ymmärtäisi kaikkia sanoja, voi nähdä silti tekstin tasoja, kertoo Salusjärvi.
- Monikielisyys antaa teksteille myös aivan uusia ulottuvuuksia. Salusjärvi kertoo, että S2-ryhmissä syntyy hienoja keskusteluja, kun läsnä on monta kieltä ja ihmiset ovat eri kulttuuritaustoista.
Kirjoja käden ulottuvilla
- Lukemiseen ei voi pakottaa, mutta sitä voi monella tavalla tukea. – Kouluissa ja luokissa pitäisi olla kirjoja, joihin on helppo tarttua. On ihan eri asia tarttua pöydällä olevaan kirjaan kuin kävellä 1,5 kilometriä kirjastoon hakemaan kirjoja. Kaikkien ei tarvitse syttyä lukemiselle peruskoulussa – se voi tapahtua myös myöhemmin, Rapatti muistuttaa.