Kuvassa vasemmalta oikealle: Annukka Juutinen, Laura Ketonen, Leena Henttinen ja Anne Mattila.

Annukka Juutinen

Opetan fysiikkaa ja kemiaa sekä yläkoulussa että lukiossa Tulliportin normaalikoulussa Joensuussa. Lisäksi toimin opetusharjoittelijoiden ohjaajana. 

Oppikirjailijaksi minut houkutteli halu oppia uutta ja saada tuore näkökulma omaan työhön. Ohjaajana näen, kuinka tärkeää hyvä oppimateriaali on erityisesti uransa alkuvaiheessa oleville opettajille. Viime vuosina myös omassa opetustyössäni on kasvanut tarve sekä alaspäin että ylöspäin eriyttäville materiaaleille, joissa ei tingitä tiedon oikeellisuudesta. 

Oppiminen on aktiivista tekemistä. Yläkoululaisten kanssa pyrin siihen, että jokaisella tunnilla tehdään jotakin kokeellista. Tutkiminen ja käsillä tekeminen innostavat myös niitä, joille opiskelu voi muuten olla haasteellista. Tuloksia pohdimme yhdessä, ja väärin saa vastata.

Laura Ketonen

Työskentelen Jyväskylän yliopistossa arvioinnin tutkijana. Teen parhaillani tutkimusta, jossa seuraan yläkoulun arkea.  

Olen aiemmin opettanut yläkoulussa fysiikkaa, kemiaa ja matematiikkaa sekä toiminut opettajankoulutuslaitoksella opettajana sekä täydennyskouluttajana.

Opettajana olen aina pitänyt materiaalien laatimisesta ja suunnitelmien jakamisesta muiden kanssa. Oppikirjailijuus on tälle luonteva jatko. Toivon voivani hyödyntää parhaita ideoitani ja keksiä uusia. 

Opettamisessa on parasta, kun saa opastaa oppilaita katsomaan maailmaa uudesta näkökulmasta tai uusin silmin. Oivalluksen jälkeen tutut ilmiöt voivat näyttää aivan toisilta kuin ennen.  

Leena Henttinen

Opetan fysiikkaa, kemiaa ja matematiikkaa Kilpisen yhtenäiskoulussa Jyväskylässä. 

Opettajana minulle on tärkeää, että jokaisella oppilaalla on oikeus osallistua, oppia ja kokea kuuluvansa ryhmään. Tämän mahdollistamiseksi olen laatinut itse oppimateriaaleja erilaisille oppijoille ja kokeillut monenlaisia opetusmenetelmiä. Oppikirjaprojektiin lähdin mukaan halusta jakaa näitä kokeiluja myös muille. Oppimisen tuen uudistuessa on yhä tärkeämpää, että myös oppimateriaali vastaa erilaisten oppijoiden tarpeisiin. 

Opettamisessa hienointa on seurata, kuinka oppilaiden pienistä oivalluksista ja havainnoista kasvaa ymmärrystä ympäröivästä maailmasta ja kuinka arjen kokemuksille löytyy tieteellisiä selityksiä. 

Anne Mattila

Opetan fysiikkaa, kemiaa ja matematiikkaa Valkeakoskella Sorrilan yhtenäiskoulussa, jossa on noin 850 oppilasta. 

Oppikirjailijaksi päädyin sattumalta, kun Fysiikan maailman tekijäryhmään etsittiin pääainefyysikkoa. En epäröinyt hetkeäkään tarttua mahdollisuuteen! Olin jo aiemmin miettinyt, kuinka kiinnostavaa olisi nähdä, mitä kaikkea oppikirjan tekemisen taustalla tapahtuu. Kirjaprojekti on opettanut valtavasti uutta ja auttanut katsomaan materiaaleja – ja omaa opetustyötä – aivan uudella tavalla. 

Oppimisessa parasta on seurata sitä, miten oppilaan usko omiin taitoihinsa kasvaa. On hienoa nähdä, kuinka hän alkaa vähitellen luottaa siihen, että oppiminen on mahdollista, vaikka kaikki ei heti onnistuisikaan.