Mikä avuksi, jos lukeminen ei kiinnosta?

– Oppimisvaikeuksista kärsivä tai muuten lukuhaluton oppilas ei kiinnostu lukemisesta siten, että hänelle hoetaan, kuinka kivaa ja tärkeää se on. Lukutaitoa pitää lähestyä sellaisten aiheiden avulla, joista oppilas on luontaisesti kiinnostunut – ei kieliopin tai pelkän tekstin lukemisen kautta, Aleksis Salusjärvi sanoo.

Päätoimittajana, kirjallisuus- ja kuvataidekriitikkona sekä sanataideopettajana työskentelevä Salusjärvi tietää, mistä puhuu. Hän oli mukana vetämässä vuosina 2016–2017 pyörinyttä Sanat haltuun -hanketta, jossa innostettiin teknisten alojen ammattikoulujen opiskelijoita lukemaan ja parantamaan lukutaitoaan. Menetelmänä käytettiin Salusjärven kehittämää rap-työpajaa, jossa lukutaitoa lähestytään rap-lyriikoiden avulla. Metodi on levinnyt myös yläkoulun ja lukion äidinkielen opetukseen.

– Rap-musiikin sanoitukset ovat omiaan lukutaidon opetuksessa. Rap on laajalle levinnyt ilmiö, ja se tulee suureksi osaksi paikoista, joissa lukutaito on itse asiassa kaikkein vähäisintä. Rap-kieli on myös persoonallista ja antaa mahdollisuuden monipuoliselle tulkinnalle, Salusjärvi kertoo.

Kaikki lähtee puhujan määrittämisestä

Rap-lyriikoiden – kuten muidenkin tekstien – ymmärtäminen lähtee tekstin puhujan määrittämisestä. Tämän jälkeen voidaan miettiä, kenelle hän puhuu, minkälaisen kuvan hän haluaa itsestään antaa ja onko teksti uskottava.

Puhujasta voidaan päätellä paljon sekä aiheiden että sanavalintojen kautta. Puhutaanko esimerkiksi linja-autosta bussina vai dösänä? Rap-sanoituksissa käytetään lisäksi paljon liioittelua ja ironiaa, joiden huomaaminen vaatii hyvää lukutaitoa.

– Rapin kautta voidaan päästä kiinni todella syvällisiin aiheisiin. On ollut mahtavaa huomata, miten oppilaat tunnistavat rap-lyriikoista erilaisia sävyjä – jopa paljon paremmin kuin minä tai opettajat, Salusjärvi kertoo.

Rap-työpaja kääntää ryhmädynamiikan päälaelleen

Sanat haltuun -hankkeen vastaanotto on ollut todella positiivinen. Hankkeeseen osallistuneista nuorista 50 prosenttia koki oppineensa uutta ja 30 prosenttia kiinnostui erilaisista teksteistä, kuten rap-lyriikoista ja runoudesta. Yli 20 prosenttia osallistujista pohti uudella tavalla suhdettaan lukemiseen.

Myös opettajat innostuivat rap-työpajasta menetelmänä, ja Salusjärvi onkin kouluttanut eri asteiden opettajia rap-lyriikoiden hyödyntämiseen opetuksessa. Opettajien ammattitaidon avulla myös itse metodi kehittyy jatkuvasti. Erilaisen opetusmenetelmän avulla opettajat ovat päässeet näkemään ryhmänsä uudella tavalla ja huomanneet ryhmädynamiikan muutokset.

– On ollut hienoa nähdä, miten hankalina pidetyt oppilaat ovat usein olleet työpajoissa nimenomaan niitä, joilla on rap-tekstien analysoinnissa eniten annettavaa. Yksi mieleenpainuvimmista hetkistä on ollut ehdottomasti se, kun erään työpajan paras oppilas paljastuikin vaikeasti oppimishäiriöiseksi, Salusjärvi muistelee.

Aleksis Salusjärvi

Toivoisitko rap-työpajaa omalle koulullesi?