Pelien kautta moni meistä on matkannut avaruudessa, taistellut sodissa tai rakentanut huikeita sivilisaatioita – tekemättä sitä kuitenkaan elävässä elämässä.
Tämä pelien ainutlaatuinen ulottuvuus on huomisen oppimisen yksi merkittävä piirre, ja Baby Bakery -peli on siitä loistava esimerkki. Harvat sairaanhoitajaopiskelijat nimittäin pääsevät harjoittelemaan synnytyksenhoitoa synnytysosastolla, mutta silti taito on osattava. Nyt sitä voi harjoitella virtuaalimaailmassa.
Mistä idea peliin?
Peli on TAMK:n ja Sanoma Pron yhteinen hanke, jonka äitinä voi pitää TAMK:n lehtori Elina Bothaa. Näin Botha valottaakin pelin lähtökohtia: ”Pelin idea syntyi synnytyssalissa käydessäni. Kätilöiden kanslian taulu ja monitoreissa näkyvät CTG-käyrät näyttivät aivan peliltä. Silloin ajattelin, että synnytyksen hoidosta voi tehdä pelin! Sairaanhoitajaopiskelijoiden täytyy päästä sisään synnytyssaliin kurkkaamaan toimintaa, koska heidän täytyy ymmärtää mitä synnytyksessä tapahtuu ja tehdään.”
Monitahoista yhteistyötä
TAMK:n kehitystiimi otti yhteyttä Sanoma Prohon siinä vaiheessa, kun he kartoittivat mahdollisia yhteistyökumppaneita. Sanoma Pron päässä idean tartuttiin saman tien, ja yhteistyö alkoi nopeasti.
Varsinaisen pelin tarinaan ja toteutukseen on opiskelijoilla ollut suuri vaikutus. Heidän kanssaan peliin on kehitetty realistiset ja kiinnostavat potilastapaukset, joiden synnytyksiä pelaajat hoitavat ja ratkovat. ”Opiskelijat olivat mukana alkuideoinnissa ja testauksessa. Heiltä saatu palaute oli arvokasta ja osaltaan rakensi peliä eteenpäin. He ovat pelin käyttäjiä, ja siksi heitä kuultiin paljon ja usein.”
Synnytys lentokoneessa ja muut pelin tarinat
Botha kertoo pelin tarinoiden rakentuneen pala palalta: ”Suurin käännekohta oli alkukesästä, kun päätimme lähteä liikkeelle potilastapauksista. Peliin kehitettiin viisi eri potilastapausta, joilla kaikilla oli erilaiset taustat ja toiveet. Toinen käänne oli, kun päätimme tehdä pelaajasta kätilön mukana harjoittelussa olevan opiskelijan. Näin ei tule ristiriitaa sen suhteen, miksi pelaaja (=sairaanhoitajaopiskelija) hoitaisi synnytystä. Päästään kuitenkin riittävän lähelle konkreettista toimintaa. Kolmas käänne oli, kun ideoimme viimeisen potilastarinan sairaalan ulkopuolelle, eli lentokoneeseen!”
Voiko pelaamalla oikeasti oppia?
Itsenäinen opiskelu on iso osa nykypäivän opintoja. Oppimispeli on juuri omiaan vastaamaan tähän. Se on innovatiivinen ja luova lisä luennointiin ja lukemiseen, mutta toimii myös testaamiseen ja arviointiin. Peli mahdollistaa oppimisen, jopa koukuttaa siihen, myös koulun seinien ulkopuolella: se ei poista mitään opetusta, mutta tuo paljon lisää.